Lahden kaupungin syksyn perinteinen valtuustoseminaari kutistettiin säästösyistä yhden päivän 10-tuntiseksi maratonsessioksi. Käsittääkseni alun perin oli tarkoituksena lähteä Poriin kahdeksi päiväksi. Nyt säästyi euroja ja jengi lähti ajoissa nukkumaan, mutta vastaavasti valtuutettujen osallistumisprosentti jäi heikommaksi kuin kauemmaksi lähtiessä.

Mitä tästä päivästä jäi sitten käteen? Tässä muutamia nostoja.

Alue- ja väestökehitykseen erikoistunut Timo Aro kertoi aamutuimaan tutkimustuloksia siitä, miten ketterä Lahti on alueiden välisessä kilpailussa. Hän kertoi, että 2010-luvun aluerakenteelle ovat tyypillistä suuret kaupunkiseudut. Suomessa on tällä hetkellä 5-15 suurta keskittymää. Alueiden välisessä alati kiihtyvässä kisassa on Aron mukaan elintärkeää päästä mukaan erilaisiin kasvusopimuksiin, kuten Inkaan. Lahden seudulle on siis elintärkeää olla yksi suuresta keskittymästä tulevaisuudessa.

Aro kysyi, miksi sitten 12 suurinta kaupunkiseutua ovat keskiössä Suomessa? Koska niissä asuu 61 % väestöstä, niissä tuotetaan 68,5 % BKT:sta, ne saavat 90 % TKI-rahasta, niissä on 61 % väestöstä ja 67 % työpaikoista ja ne ovat saaneet lisää asukkaita 318 000 vuosina 2000-2012.

Miten Lahden seutu sitten pärjää alueiden välisessä kilpailussa? Aron mukaan Lahti ei ole kompakti paketti, koska Lahden seudun kunnat ovat hyvin heterogeenisiä: Lahti, Hollola, Nastola ja Orimattila ovat hänen mukaansa vahvalla kasvu-uralla, Hartola, Heinola, Padasjoki ja Sysmä vastaavasti vahvalla lasku-uralla. Asikkala, Hämeenkoski ja Kärkölä sijaitsevat näiden välimaastossa. Näin ollen Lahden seutu sijoittuu 70 seutukunnan mittelössä sijalle 21. Vertailun kärjessä ovat Porvoo, Vaasa, Helsinki ja Oulu.

Millainen Lahden vetovoima sitten on? Vetovoimasta kertoo se, kuinka paljon asukkaita kaupunkiin muuttaa. Lahden kaupunki saa muuttovoittoa 65 seutukunnasta, mikä on hyvä tilanne kaupungin näkökulmasta: Lahti saa muuttovoittoa joka puolelta Suomea.

Lahden seudun muuttovoitto 2002 – 2012 on vähän yli 5000 henkilöä. Aron mukaan on olennaista kaupungin kannalta on, keitä nämä muuttajat ovat, jos mietitään kaupungin taloutta. Kaupunkien välisessä vertailussa muuttovoittoa työllisistä eli työssäkäyvistä ihmisistä sai ainoastaan Lahden kaupunki (vuosina 2000-2012), kun yleensä keskuskaupungit saavat työttömien muuttovirran.

Minkä perässä ihmiset muuttavat jatkossa Lahteen? Aro oli sitä mieltä, että ennen vaakakupissa painoi työpaikan saanti paikkakunnalta, koulutuspaikka tai kaupungin sijainti. Tulevaisuudessa hänen mukaansa asuinpaikan valinta tapahtuukin enemmän ns. pehmeiden tekijöiden perusteella (perhe, ystävät, mielikuvat, maine, ilmapiiri, elämäntyyli). Paikan laatu ratkaisee: Mitä siellä on? Keitä siellä on? Mitä siellä tapahtuu? Miten sinne pääsee?

Lapsiystävälliseksi kaupungiksi haluava Lahti näyttää tutkimusten valossa houkuttelevan hyvin toimeentulevia senioreita. Hämeenlinna on tässä Aron mukaan ylivertainen.

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja kaupunginhallituksen pj Ilkka Viljanen loivat katsauksen kaupungin talouteen ja taloussuunnitelmaan seuraavalle kolmen vuoden taloussuunnitelmakaudelle. Jos tiivistän annin yhteen sanaan, se olisi: synkkä.

Tämä ei liene yllättävä tieto kenellekään, joka on seurannut kansainvälisiä tai kansallisia uutisia. Myllyvirta kertasi, mistä ahdinko johtuu. Julkisen talouden kestävyysvajeesta (mikä on sanahirviö), koko ajan kasvavasta työttömyydestä, valtionosuuksien tulevista leikkauksista jne. Lahden talousarvio 2013 on ylittymässä 25 miljoonalla eurolla. Kiitos yli seitsemän miljoonan erikoissairaanhoidon menojen kasvun, toimeentuloturvamenojen kasvun (yli 3 miljoonaa), koulujen väistötilajärjestelyiden (4,4 miljoonaa) jne.

Kuulimme päivässä pikaesitykset siitä, miten toimialat (sivistys, sosiaali- ja terveys, konsernipalvelut sekä tekninen ja ympäristö) ja konserniyhtiöt ovat tulkinneet kaupungin strategiaa ja kehittävät omaa työtään vuonna 2014 strategian mukaisesti.

Sokerina pohjalla kuulimme Myllyvirralta ja Seppo Huldénilta, missä mennään Lahden kaupunkiseudun kuntien yhdistymisselvityksessä. Selvittäjän tulee tehdä keskusteluiden ja tapaamisten perusteella oma ehdotuksensa valtuustoille heinäkuussa 2014 ja valtuustot päättävät asiasta elo- ja syyskuussa 2014.
Tässä siis muutamia nostoja kymmentuntisesta setistä.

Miten kehittäisin tällaisia maratonpäiviä? Toimialajohtajilla ja konserniyhtiöiden pomoilla oli 10-20 minuuttia aikaa esitellä omat strategiatulkintansa. Samaan esitykseen oli mahdutettu myös perustietoa yrityksestä / toimialasta. Esitykset jäävät helposti pintapuolisiksi, kun on kiire ja siihen mahduttaa yleisasiaa.

Jatkossa olisi hienoa, jos seminaaripäivän perustietopaketit saisi jo etukäteen luettavaksi ja seminaaripäivä olisi ennen kaikkea keskustelupainotteinen. Itse koen turhauttavaksi, jos eteen lätkäistään Power Point -esitys, joka luetaan sanasta sanaan. Itselleni käy tällaisissa tilanteissa niin, että luen kalvon läpi ja kuuntelen esitystä, mutta etsin samalla läppärilläni aiheesta lisätietoa.

Koska aika on hyvin rajallinen, meidän tulisi päästä seminaareissa syvemmälle asioihin. Jos ja kun esimerkiksi sähköiset palvelut nähdään yhtenä tulevaisuuden ratkaisuna kaupungin palveluissa, olisi hienoa, että seminaaripäivässä olisi vaikkapa valinnaisia pajoja, joissa voisi tutustua uusimpaan tietoon näistä ratkaisuista. Ovatko hoivarobotit jo pian todellisuutta vai utopiaa? Millaisia terveyssovelluksia kaupunkilaisille on tällä hetkellä ladattavaksi omille mobiililaitteille? Onko mahdollista, että älykkäät koneet voivat korvata jatkossa jopa puolet työpaikoista? Onko se Suomelle uhka vai mahdollisuus, jos työntekijöistä on pulaa?