Viime vuosien aikana Lahdessa on keskusteltu palveluverkoista, tila-ahtaudesta – ja ennen kaikkea taloudesta. Aina kun olen lukenut juttuja noista ja kuullut puhuttavan niistä, olen miettinyt samalla, että hei, ei unohdeta sisältöjä ja ihmisiä numeroiden takana. Puhutaan myös siitä, miten oppilaat ja henkilöstö voivat.

Nyt kun olen ollut vajaat pari kuukautta sivistyslautakunnassa, olen huomannut, miten paljon meidän on puhuttava taloudesta ja rahasta, koska se ja taloudesta päättäminen on yksi meidän tehtävistämme. Edellinen valtuusto yhdessä virkamiesten kanssa on tehnyt tälle vuodelle talousarvion ja käyttösuunnitelman, jossa eritellään, miten rahat käytetään.

Koko sivistystoimialalla on tänä vuonna rahaa käytössään 187, 3 miljoonaa euroa.

• Se on iso summa se eli yhteensä 27 prosenttia koko kaupungin menoista.
• Perusopetus lohkaisee tuosta noin 75 miljoonaa euroa.
• Tuosta 75 miljoonasta henkilöstökuluihin (palkkoihin yms.) menee noin 43 miljoonaa.
• Noin 16 miljoonaa menee palvelujen ostoihin, kuten kouluruokailuun, siivoukseen, koulumatkoihin ja
• noin 12 miljoonaa kuluu muihin kuluihin, kuten vuokriin.

Miksi puhun tästä? Siksi, että asioille saadaan mittakaava, että ne saadaan suhteutettua osaksi kokonaisuutta. Mikä on paljon rahaa, mikä vähän? Milloin miljoona on paljon, mitä sillä ei taas saa?

Miksi otin äskeisessä esille perusopetuksen? Siksi, koska olen paljon miettinyt sen tilannetta lähipäivinä. Perusopetukselle on tiukka budjetti tälle vuodelle, koska koko kaupungin talous on niukka. Meidän pitäisi saada tämän vuoden aikana yhteensä noin 600 000 euron säästöt aikaan perusopetuksessa. Tehtävä ei ole helppo, sillä koulut ovat olleet tarkan euron vartijoina jo vuosikaudet – niitä niin kutsuttuja löysiä ei ole.

Käyttösuunnitelmassa (siis siinä, mihin rahat tänä vuonna käytetään) on esitetty säästökeinoiksi seuraavat tälle vuodelle (suoraan tekstistä lainattuna):

• perusopetuksen valinnaisen tuntimäärän vähentäminen kahdella vuosiviikkotunnilla vuosiluokilla 3. – 6.
• oppilaiden tuen järjestämiseen ja avustajapalveluihin kohdistuvia kustannuksia vähennetään vuoden 2012 tasosta
• koulukuljetuskustannuksia pyritään vähentämään

Sivistyslautakunnan kokouksessa 21.2. joudumme ottamaan kantaa näihin säästöihin sen osalta, miten  suhtaudumme koulukuljetuksiin.

Säilytämmekö oikeuden ilmaiseen matkalippuun niillä, jotka ovat nyt hakemassa  uusiksi oppilaiksi liikunta- ja musiikkiluokille? Annammeko etuuden niille, jotka hakevat jatkossa lähiökoulujen painotettuun opetukseen?

Mitä tapahtuu, jos säilytämme etuuden? Johtaako se talouden näkökulmasta isoihin lisämenoihin lähivuosina? Jos kyllä, mistä muualta se raha pitää sitten vastaavasti säästää? Tarkoittaako se, että sitten meidän pitää leikata enemmän itse opetuksesta tai avustajaresursseista? Mitä tapahtuu, jos poistamme etuuden? Miten se vaikuttaa pienituloisiin perheisiin tai vaikkapa Lotilan musiikkiluokkien suosioon? Mikä on pienempi paha, jos leikkauksia on pakko tehdä tässä taloustilanteessa?  Näitä kaikkia olen mielessäni puntaroinut.

Sivistyslautakunta päätti viime vuonna, että yhä useammassa lahtelaiskoulussa saa ns. painotettua opetusta nykyisten musiikkiluokkien (Lotilan peruskoulu, 3.-6. luokat, Tiirismaan peruskoulu, 7.-9. luokat) sekä liikuntaluokkien lisäksi (Salpausselän peruskoulu, 7.-9. luokat)

ensi syksystä lähtien:

• Mukkula – Liikunta 3-9 lk
• Länsiharju – LUMA 3-6 lk (luonnontiede ja matematiikka)
• Salpausselkä – LUMA 7-9 lk (luonnontiede ja matematiikka)
• Salinkallio – Luova työskentely (ilmaisu-, taide- ja mediakasvatus) 7-9 lk
• Laune – Käsityö 3-9 lk

1.8.2014 alkaen:

• Kivimaa – Taide (musiikki, kuvataide, draamakasvatus) 3-9 lk
• Kärpänen – Kuvataide 7-9 lk

Yhä useammassa lahtelaiskoulussa ja omassa lähikoulussa voi siis jatkossa opiskella tunnin tai pari viikossa enemmän näitä edellä mainittuja asioita, mikä on hieno juttu. Tämä seuraava on taas sitten sitä haasteosastoa. 20.2. kokouksen esityslistassa sanotaan nimittäin näin:

” Painotetun opetuksen oppilaaksiottoalueena on koko kaupunki. Painotetun opetuksen verkon laajentaminen aiheuttaa
koulukuljetuskustannusten lisääntymistä, mikäli oppilaat hakeutuvat kouluihin oman asuinalueensa ulkopuolelta ja koulumatka ylittää 5 km.

Kaupungin taloudellinen tilanne ei puolla koulumatkaetuuksien laajentamista. Sivistyslautakunnalle esitetään, että painotetun opetuksen osalta koulukuljetusetuus poistetaan lukuvuodesta 2013 – 2014 alkaen. Näin ollen erityispainotuksiin keväällä 2013 valittaville oppilaille ei myönnetä koulukuljetusetuutta. Tätä aikaisemmin
erityispainotuksessa aloittaneiden oppilaiden koulukuljetusetuus säilyy perusopetuksen loppuun saakka. Tiirismaan peruskoulun englanninkielisten luokkien (ei esiopetus), Lahden ruotsinkielisen koulun (ei esiopetus), sekä kotia lähimpänä olevan, valittua A1-kieltä opettavan koulun oppilaat ovat edelleen oikeutettuja koulukuljetukseen koulukuljetusrajojen ylittyessä.”

Tämä on siis meidän edessämme 21.2. kokouksessa.