Kuka olen?
Olen kotoisin Keski-Suomesta. Isäni on Savosta ja äitini on Karjalan evakkoja. Äitini perhe eli köyhissä oloissa Keski-Suomessa, joten äitini sai vapaaoppilaspaikan oppikoulusta. Hän pääsi myöhemmin opiskelemaan sukunsa ensimmäisenä yliopistoon. Isäni jäi työttömäksi lama-Suomessa 1990-luvulla. Lopulta hän työllistyi ihan uudelle alalle. Olen saanut vanhemmiltani uskon siihen, että kanssaihmiset, kannustaminen ja koulutus kannattelevat elämässä eteenpäin.
Opiskelin Jyväskylän yliopistossa vieraita kieltä, suomen kieltä, journalistiikkaa, multimediaa, kuvakoulutusta ja kasvatustieteitä. Valmistuin kieltenopettajaksi (FM) vuonna 2001, mutta viestintäala tempaisi minut mukaansa: Olen saanut olla töissä niin viestintätoimistossa, maakuntalehdessä kuin korkeakoulun viestintäyksikössä. Lisäksi olin yli 10 vuotta ESS:n kolumnistina. Nyt olen yksi Kirkonseudun kolumnisteista.
Hakeuduin uudelle alalle 2015 ja valmistuin opinto-ohjaajaksi Itä-Suomen yliopistosta 2017. Sain alan työpaikan Lahden kaupungilta. Olen kiitollinen siitä, että saan olla tukemassa nuoria heidän miettiessään omaa tulevaisuuttaan. Uskon nuoriin ja elinikäiseen oppimiseen. Opiskelin viimeksi tuotekehittämisen erikoisammattitutkinnon Koulutuskeskus Salpauksessa. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille.
Vapaa-aikanani innostun liikunnasta, kulttuurista ja lukemisesta. Minut voi löytää laduilta, pyöräilemästä, kävelemästä lähipoluilta, sählykentiltä tai opettelemasta Padelia. Toimin Lahden kansainvälisen kirjailijakokous Liwren hallituksen puheenjohtajana, joten lukeminen, kirjallisuus ja kansainvälisyys kiinnostavat paljon.
Nautin myös livemusiikista, stand upista ja teatterista. Innostun myös puutarhan hoidosta ja kaikesta yhdessä puuhastelusta perheeni kanssa. Perheeseeni kuuluu kaksi kouluikäistä lasta. Mieheni on töissä ammatillisen koulutuksen puolella. Pikkuveljeni Hannu Moilasen kanssa kirjoitimme tietokirjan Aivot liikkeelle muutama vuosi sitten. Kirja käsittelee toiminnallista oppimista.
Lähdin paikallispolitiikkaan ilman poliittista taustaa vuonna 2012. Havahduin siihen, miten moni lahtelainen lapsi ja aikuinen viettää päivänsä sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa. Liityin silloisen Liipolan koulun vanhempainyhdistykseen, vaikka lapseni oli vasta yksivuotias: Halusin olla mukana saamassa tervettä, uutta koulua Liipolaan. Keräsimme parissa viikossa yli 2000 nimeä adressiin uuden koulun puolesta, tapasimme päättäjiä, virkamiehiä ja toimittajia. Nyt Liipolassa on uusi monitoimitalo Onni. Tuo kokemus innosti minua hakeutumaan kaupunginvaltuustoon vaikuttamaan lisää.
Olen asunut Lahdessa 20 vuotta. Sinä aikana olen saanut olla omalta osaltani vaikuttamassa myös monien yhdistysten hallituksissa, kuten: Vanhempainyhdistys Liipolan Onni, Pelastakaa lapset ry, Lahden muistiyhdistys, Zonta-naiset, Lahden kansanopiston säätiö, Päijät-Hämeen opinto-ohjaajat ja Lahden kansainvälinen kirjallisuuskokous.
Olen kiitollinen, että olen saanut olla monessa mukana. Lahdessa on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti.
Lue lisää teemoistani kuntavaaleissa etusivulta
Miksi ehdolla?
Nykyisessä taloustilanteessa ja ilmapiirissä Lahti tarvitsee yhteistyökykyisiä päättäjiä, jotka eivät etsi omaa etuaan vaan halua toimia yhdessä muiden kanssa kotikaupunkimme ja sen asukkaiden parhaaksi. Haluaisin olla yksi heistä ja pyydänkin valtuutustasi tälle.
Omaa osaamistani koulutus-, liikunta- ja kulttuurisektorin tuntemuksen lisäksi ovat erityisesti vuorovaikutustaidot ja viestintä. Otan asioista selvää. Kuuntelen kaikkia osapuolia, joita asiat koskevat. Uskallan avata suuni ja perustella kantani. Hahmotan nopeasti kokonaisuuksia. Teen yhteistyötä yli puoluerajojen.
Entä ihan käytännössä? Millaista Lahtea haluan olla tekemässä?
Minua innostaa tällä hetkellä Lahden kokonaisvaltainen kehittäminen. Meillä on paljon osaamista eri sektoreilla. Sijaintimme on mainio. LUT-yliopistomme on nosteessa. Olemme Suomen johtava ympäristökaupunki ja monipuolinen tapahtumien keskus. Lahdessa on mahdollista elää hyvää ja sujuvaa arkea.
Millaisessa Lahdessa haluan asua tulevaisuudessa?
– Kokeillaan rohkeasti uutta. Otetaan esimerkiksi somesukupolven nuoret ja kokeneet virkamiehet yhteen ideoimaan ja katsotaan, mitä uutta syntyy koko kaupungin hyväksi.
– Asukkaita kuunnellaan aidosti heitä koskevissa asioissa ja heidät otetaan suunnitteluun mukaan alusta lähtien.
– Räätälöidään palveluja ihmisten tarpeiden mukaan. Ei yritetä sovittaa kaikkia kaupunkilaisia samaan muottiin, yhden ja saman palvelun käyttäjiksi.
– Kaupunkilaiset nähdään aktiivisina tekijöinä, ei passiivisina kohteina. Hallinnon tehtävänä on mahdollistaa aktiivisten kaupunkilaisten toiminta, ei jarruttaa sitä turhalla byrokratialla.
Uskon, että näistä periaatteista syntyy hyvä perusta tulevaisuuden Lahdelle.
Entä ihan käytännössä? Millaista Lahtea haluan olla tekemässä?
Minua innostaa tällä hetkellä Lahden kokonaisvaltainen kehittäminen. Meillä on paljon osaamista eri sektoreilla. Sijaintimme on mainio. LUT-yliopistomme on nosteessa. Olemme Suomen johtava ympäristökaupunki ja monipuolinen tapahtumien keskus. Lahdessa on mahdollista elää hyvää ja sujuvaa arkea.
Entä mihin tulee nyt kiinnittää huomiota?
Työllisyyspalvelut siirtyivät Lahden kaupungille vuoden alusta. Tämä on iso haaste, mutta myös mahdollisuus. Jos onnistumme laskemaan kaupunkimme työttömyysprosenttia, se heijastuu heti säästyvinä miljoonina ja rahat voidaan käyttää kaupungin palveluihin.
Lahti kasvaa tällä hetkellä maahanmuuton myötä. Lahdesta on tullut monen ukrainalaisen ja kansainvälisen opiskelijan koti. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen mm. kaupungin uuden palvelun International House Lahden myötä, miten he kotiutuvat. Kansainväliset opiskelijat ovat iso mahdollisuus alueemme yrityksille.
Lahden puolta tulee pitää! Edunvalvontaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota: Onpa kyse sitten oikeudenmukaisista valtionosuuksista (ks. https://www.ess.fi/paikalliset/6615185) tai Fazerin 0,5 mrd:n suklaatehtaan investoinnin jatkosta.
Sivistyspalvelut (2800 työntekijää) on Lahden suurin palvelu asukkailleen tällä hetkellä. Osaava ja jaksava henkilöstö on kaiken perusta oppimiselle ja lasten ja nuorten hyvälle kasvulle. Lahden kaupungin tulee löytää ratkaisuja seuraavalla valtuustokaudella esimerkiksi seuraaviin: Miten henkilöstön työhyvinvointia voidaan lisätä? Miten oppimisen tuen uudistus toteutetaan, niin että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen arjessaan? Miten tekoälyä voisi hyödyntää opetuksessa? Mitä ratkaisuja löydetään kouluakäymättömien oppilaiden osalta? Miten kehittää toimintaa nykyisessä taloustilanteessa?
Talouden realiteetit tulee ottaa huomioon kaikessa tekemisessä. Nykyinen valtuusto on päättänyt talouden tasapaino-ohjelmasta vuodelle 2027 saakka.
Kaupunkilaisten hyvinvointia ja kaupunkiin euroja tuovia elinvoimahankkeita tulee edistää. Tällaisia ovat esimerkiksi 50-metrin uima-allas ja Kisapuiston kuntoon saaminen.
Lahden tulee olla jatkossakin aktiivinen tapahtumakaupunki. Olemme sekä kulttuuri- että liikuntakaupunki ja siitä on hyvä ammentaa. Tapahtumat tuovat kaupunkiin elävyyttä ja euroja. Olivatpa ne ihan pieniä arki-illan tapahtumia tai todella suuria monen päivän tapahtumia.
