Nyt se on sitten kasassa – nimittäin Lahden kaupungin vuoden 2015 talousarvio. Tämän lauseen sanominen ei herätä kovin kummoisia hurraa-huutoja, paitsi ehkä virkamiehissä ja meissä kunnallispoliitikoissa, joiden työ tähtää juuri tähän hetkeen. Jos sen sijaan sanoo, että tänään päätettiin siitä, säilytetäänkö lähikirjastot tai ovatko opetusryhmät ensi vuonna nykyistä isompia, tilanne on toinen.

Päätimme eilen valtuustossa siitä, miten noin 745 miljoonaa euroa käytetään ensi vuonna Lahden kaupungissa. Tuosta potista isoimman siivun lohkaisee Sosiaali- ja terveystoimiala 356 miljoonallaan. Sivistystoimiala tulee hyvänä kakkosena 193 miljoonan budjetillaan. Nämä kaksi suurinta toimialaa muodostavat melkein 73 prosenttia koko kaupungin toimintakuluista.

Miksi tämä on tärkeää hahmottaa? Siksi, että jos joku sanoo, että kaupunki ei satsaa lapsiin ja nuoriin, riittää, että osoittaa lukua 193 miljoonaa. Perusopetukseen laitetaan pelkästään yli 75 miljoonaa. Olen kuullut myös sanottavan monta kertaa katugallupeissa, että ainakaan lapsilta ja vanhuksilta ei saa säästää. Mutta koska kaupungin palveluista suurin osa kohdistuu lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluihin, säästöleikkuri osuu väistämättä juuri näihin kohderyhmiin. Katulamppuja sammuttamalla ei saa aikaan miljoonasäästöjä, vaikka kuinka sitä toivoisi.

Lahden kaupungin talousarviokirjassa 2015 on erityinen Talousohjelma 2015–2017. Se tähtää kolmen vuoden aikana noin 41 miljoonan euron säästöihin. Lahden saamia valtionosuuksia on leikattu lähes 20 miljoonaa kolmen vuoden aikana. Yli 17 prosentin työttömyys on lisännyt kaupungin menoja. Säästää pitää, ettei aleta elää velaksi. Onko 40 miljoonaa sitten paljon vai vähän, kun koko kaupungin budjetti on 745 miljoonaa?

Virkamiehiä ei pidä ristiinnaulita, jos he esittävät päivähoitopaikkojen, lukiokurssien tai perusopetukseen käytettävän rahan vähentämistä. Heidän tehtäväkseen on annettu listata, mitä palveluja on mahdollista toteuttaa heille annetulla rahalla. Tämän kahden vuoden aikana olen huomannut, että helppoja säästökohteita ei ole enää jäljellä. Nykyiset säästöehdotukset kertovat siitä.

Karkeasti sanottuna 20 prosenttia esimerkiksi sivistystoimialan budjetista menee sisäisiin vuokriin ja 50 prosenttia palkkoihin. Siksi viimeisen 10 vuoden aikana Lahdessakin on yhdistetty kouluja toisiinsa, jotta vuokrapottia saataisiin pienemmäksi.

Taustahöpinä sikseen. Mitä eilen oikein sitten päätettiin? Tässä siitä nostona väläys perusopetukseen. Kirjoitan jatko-osissa muun muassa varhaiskasvatuksesta (eli päivähoidosta) ja lähikirjastoista.

Miksi ne eivät hae ilmaista rahaa?

Koska perusopetukseen käytettävää rahaa oli vähennetty vuoden 2015 budjettiesityksessä 2,5 prosenttia, Lahti ei olisi ollut oikeutettu hakemaan opetusryhmien pienentämiseen kohdennettua valtionapua, jonka haku on tulossa nyt loppuvuonna. Kyse ei siis ollut siitä, että rahaa ei olisi haluttu hakea vaan hakukriteereistä. Lahti sai vuonna 2014 tätä ns. ryhmäkokojen pienentämisrahaa 1,5 miljoonaa ja avustukset on käytetty ”suurten oppilasryhmien jakamiseen palkkaamalla uusia opettajia sekä samanaikaisopettajien palkkauskustannuksiin”.

Päätimme eilen lisätä perusopetukseen 700 000 euron määrärahan (vastaa tuota 2,5 % leikkausta), jotta olemme Lahden kaupunkina oikeutettuja hakemaan ryhmäkokorahaa.

Sivistystoimialan virkamiehet ovat kuitenkin muistuttaneet, että nyt jaettava rahapotti kunnille on pienempi, joten Lahti saattaa entisen 1,5 miljoonan sijaan saada noin 700 000 euroa. Sekin on parempi kuin ei mitään. Sillä voidaan pitää pieninä sellaisia opetusryhmiä, joissa on useampia erityisen ja tehostetun tuen oppilaita.

Jos ja kun tätä rahaa saadaan puolet vähemmän kuin ennen, se tarkoittaa sitä, että osa ryhmistä kasvaa väistämättä syksyllä 2015. On väläytelty, että tämä koko ryhmäkokojen pienentämisraha loppuu jatkossa, mutta nyt sitä on vielä haettavissa.