Vaalikoneet ovat 2010-luvun lahja ja kirous. Parhaimmillaan niistä näkee, kuka on mitäkin mieltä ja miten ehdokkaat perustelevat kantansa. Niistä näkee, osaako ehdokas yhdyssanat ja pilkkusäännöt. Niistä näkee, kuka on käyttänyt vastaamiseen aikaa. Niistä näkee, kenellä on samanlaiset arvot ja asenteet.

Pahimmillaan vaalikoneet ovat demokratian irvikuva. Ehdokkaat vastaavat niihin niin kuin uskovat ison äänestäjien massan vastaavan. Ja miten samanlaiset ehdokkaan vastausten pitää olla, että äänestäjä lukitsee oman ehdokkaan? Riittääkö, että on jokseenkin samaa mieltä, melkein samaa mieltä vai täysin samaa mieltä? Entä löytävätkö ehdokas ja äänestäjä toisensa, jos he ovat 34 tärkeässä asiassa samaa mieltä, mutta neljässä vähemmän tärkeässä eri mieltä?

Viime eduskuntavaaleissa minun top kymppiini vaalikoneessa tuli seitsemän eri puolueen ehdokkaita. Voin paljastaa, että äänestin tuolloin sitä ehdokasta, joka oli top kymppi -listan tulosten ulkopuolella.

Tässä alla on vastaukseni Ylen vaalikoneen 38 kysymykseen. Tekstiä on siis melkoinen maraton. Olen monessa kohtaa peräänkuuluttanut avoimuutta. Siksi haluan laittaa kaikki vastaukseni tähän. 🙂

YLEn vaalikone (avautui juuri äänestäjille)

Vastausvaihtoehdot
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
En osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Mitkä ovat vaalilupauksenne? Nimetkää kolme lupausta
1. Lupaan tehdä parhaani Lahden päiväkotien ja koulujen hyväksi. Lapsilla, nuorilla ja koulujen henkilöstöllä pitää olla mm. terveet työtilat.
2. Lupaan tehdä parhaani sen hyväksi, että Lahti on elävä kaupunki, jossa tapahtuu ja jossa on tekemistä kaikenikäisille.
3. Lupaan toimia avoimesti, läpinäkyvästi ja kuunnella asukkaita heitä koskevissa asioissa suunnittelun alusta lähtien.

1. Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan
jokseenkin samaa mieltä

Ikäihmisillä on oltava ehdoton oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa ja palveluja. Uudessa vanhuspalvelulaissa (alkaen 1.7.2013) on kyse juuri tästä. Ei siis siitä, että jokaiselle ikäihmiselle korvamerkittäisiin oma laitospaikka, vaan siitä, mitä hoitoa ikäihmiset itse haluavat ja tarvitsevat. Enemmistö suomalaisista haluaa asua mahdollisimman pitkään omassa kodissa. Siksi ikäihmisten kotona asumista pitää tukea kaikin keinoin. Omaishoitajien tukeminen on tässä todella tärkeää.

2. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia
jokseenkin samaa mieltä

Mielestäni meidän kannattaa kokeilla uusia tapoja hoitaa osa terveyspalveluista. 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnissa, joissa terveyskeskukseen on kahden viikon jono. Tälle asialle pitää tehdä jotain. Pienet toimijat voivat olla yllättävän ketteriä palvelujen tuottajia, mikä voi säästää kustannuksia. Jos koulujen ruoka- ja siivouspalvelut ovat halvempia kilpailutettuina (HS 29.8.) kuin itse tuottamina, ja laatu vähintään yhtä hyvä, miksi näin ei voisi olla myös joidenkin terveyspalveluiden kohdalla?

3. Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa

jokseenkin samaa mieltä

Lahdessa terveyskeskuksen lääkärin vastaanottomaksu on 13,80 euroa per käynti. Maksu peritään enintään kolme kertaa vuodessa samassa terveyskeskuksessa tehdyistä käynneistä kalenterivuoden aikana. Vuoden aikana maksettavaksi tulee siis korkeintaan 41,40 euroa, vaikka palveluja käyttäisi vuoden aikana kymmenen kertaa. Mielestäni maksuja voidaan korottaa maltillisesti, koska kulutkin nousevat vuosittain.

4. Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa.

• sosiaalitoimen palveluihin
• lasten päivähoitoon
• vanhusten hoitoon
• kouluihin
• hoitohenkilökunnan palkkoihin
• terveyskeskuksiin
• erikoissairaanhoitoon

Käyttäisin rahat koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien selättämiseen, oppilashuollon kehittämiseen (mm. lisää terveydenhoitajia) ja ryhmäkokojen pienentämiseen. Se, että kouluissa ja päiväkodeissa on riittävä määrä ammattitaitoisia ja turvallisia aikuisia, on mitä parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

5. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia
jokseenkin samaa mieltä

Omat isovanhempani ovat Karjalan evakkoja, joten olen kuullut, millaista on jättää kaikki entinen ja lähteä pois sodan jaloista. Moni on tänäänkin samanlaisessa tilanteessa. Hädänalaisia ihmisiä tulee auttaa.
Valitettavasti Lahti on yksi Suomen pienimmistä kaupungeista pinta-alaltaan, eikä Lahdessa ole tällä hetkellä sopivia tiloja, joihin sijoittaa turvapaikan saaneita pakolaisia. Mielestäni meidän kannattaa siis tämän takia ja tässä taloudellisessa tilanteessa hyödyntää sellaisia kuntia, joilla on valmiit tilat tähän.

6. Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa
jokseenkin eri mieltä

Stakesin arvioiden mukaan päivähoitoon oikeutetuista lapsista vain noin 10 prosenttia on päivähoidossa vanhemman ollessa kotona. Määrä ei siis ole järisyttävä. Suurimmalla osalla näistä lapsista on hyvä syy päivähoitoon: perheellä on sosiaalisia ongelmia, työttömyyttä tai maahanmuuttotaustaa. Jos päivähoito-oikeutta lähdettäisiin rajaamaan, miten se käytännössä tehtäisiin? Kuka ottaisi sen vastuun? Lapselle on parempi, että hän on päivähoidossa kuin kotona, jos vanhempien voimat ovat vähissä tai heillä on esimerkiksi päihdeongelmia. Vanhemmuutta ei pidä kuitenkaan ulkoistaa: lapsi tarvitsee välillä lomaa hoidosta.

7. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota
jokseenkin samaa mieltä

Nuorten syrjäytyminen riepottelee Suomessa erityisesti meitä päijäthämäläisiä. Tämän ongelman selättämiseen pitää laittaa ehdottomasti lisää paukkuja. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoonan. On toki hyvä muistaa, että Lahdessa on tehty ja tehdään paljon hyvää työtä lasten ja nuorten hyväksi. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi Lahden nuorisopalvelut ja monet järjestöt, kuten Pelastakaa Lapset, MLL sekä Ensi- ja turvakotien liitto.

8. Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti
jokseenkin eri mieltä

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan.

9. Lahti Energiaa ei saa myydä
jokseenkin samaa mieltä

Lahti Energia on ollut Lahden kaupungin talouden yksi kulmakivi. Se on myös energia-alan edelläkävijä (esim. Kymijärvi II -voimalaitos). Se on tärkeää säilyttää kaupungin omistuksessa ainakin tällä hetkellä.

10. Lahti ei tarvitse matkakeskusta rautatieaseman viereen
jokseenkin eri mieltä

Lahden kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa, että Lahteen tarvitaan matkakeskus. Mielestäni päätös on oikea.

11. Lahden on rakennettava uusi taidemuseo
jokseenkin samaa mieltä

Lähivuosina Lahdessa investoidaan kymmeniä miljoonia euroja esimerkiksi uusiin monitoimirakennuksiin, joissa on tilat mm. perusopetukselle, päivähoidolle ja kirjastopalveluille. Näin on ollut pakko tehdä, koska vanhat tilat ovat olleet terveydelle vaarallisia. Lähivuosina uuteen taidemuseoon ei ole varaa, mutta toivon, että sen aika koittaa vielä.

12. Tyhjenevä Hennalan varuskunta-alue osoitetaan asuinkäyttöön
jokseenkin samaa mieltä

Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueita Suomessa. Alueesta osa on nykyisinkin asuinkäytössä ja mielestäni alue sopii sijaintinsa ja miljöönsä puolesta hyvin asuinkäyttöön. Ongelmana on rakennusten kunto. Voiko ja kannattaako huonokuntoisia (ja joidenkin mukaan homeisia) asuntoja hyödyntää asuinkäyttöön? Entä taipuisiko alue myös pienyrittäjien, kulttuuriväen, urheilijoiden ja muidenkin lahtelaisten yhteiseen käyttöön?

13. Urheilukeskuksen investoinnit nielevät liikaa rahaa muulta liikuntapaikkarakentamiselta
jokseenkin eri mieltä

Lahden urheilukeskus hyppyrimäkineen ja hiihtostadioineen on paljon muutakin kuin liikuntapaikka. Se on Lahden käyntikortti ja nähtävyys, joka vetää turisteja ja tuo siten tuloja yrittäjille ja kaupungille. Urheilukeskukseen tulee satsata edelleen, että siitä saataisiin viihtyisämpi ja entistä monikäyttöisempi paikka – paitsi urheiluun, myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Lisäksi kaupunkilaisia pitää tiedottaa siitä paremmin, mitä palveluita Urheilukeskus tarjoaa jo nyt kaupunkilaisille.

14. Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun
jokseenkin samaa mieltä

Lahti haluaa olla tulevaisuudessa ympäristökaupunki. Mahdollisuus lajitteluun tukee tätä ajatusta. On myös tärkeää, että roskiksia käytettäisiin ja että niitä olisi riittävästi ihmisten kulkureittien varsilla.

15. Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon
jokseenkin eri mieltä

Mielestäni tämä asia on Lahdessa kohtuullisen hyvin. Talvisin olisi toki tärkeää aurata ajoissa myös pyörätiet, että pyörällä pääsee halutessaan töihin.

16. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja jokseenkin eri mieltä

Lahden kaupungin strategiassa 2025 sanotaan, että yhtenä tärkeänä tavoitteena on ”ympäristökaupungin synnyttäminen. Sen takia näistä arvoista ei saa joustaa. Nämä kaksi asiaa pitäisi pystyä yhdistämään: työpaikkoja pitää pystyä luomaan niin, että samalla otetaan ympäristö huomioon.

17. Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani
jokseenkin eri mieltä

Asumiskustannukset nousevat Suomessa koko ajan ja Lahti on ollut kansallisessa vertailussa kova verottaja. Kansainvälisessä vertailussa Suomen kiinteistöverot ovat kuitenkin vielä maltillisia. Jos Lahden taloustilanne muuttuu todella tukalaksi, silloin kaikkia lisätuloja pitää miettiä uudelleen.

18. Lahden keskustaan tarvitaan lisää kävelykatuja
jokseenkin samaa mieltä

Lahteen tarvitaan kunnollinen ja toimiva kävelykatu, josta voi tulla viihtyisä kaupunkilaisten olohuone, kohtaamisen ja yhteisen tekemisen paikka.

19. Autoilua Lahden keskustassa on rajoitettava nykyistä enemmän
jokseenkin samaa mieltä

Tämä on Lahden kaupungin tavoitteena ja olen siitä samaa mieltä. Samalla tulee kuitenkin ottaa huomioon ihmiset, jotka tulevat autolla keskustaan. Mitä reittejä he kulkevat ja minne he saavat kätevästi autonsa parkkiin?

20. Lahden eteläinen kehätie tulee sittenkin rakentaa Renkomäkeen eikä Launeelle
en osaa sanoa

Kehätien yleissuunnittelu on käynnistynyt jo vuonna 2001 ja vuonna 1998 siitä tehtiin ideasuunnitelma. Asiaa on käsitelty ja vatvottu kahden vaihtoehdon välillä vuosia. Kehätien saamiseksi on tehty useampia vetoomuksia maan hallitukselle. Nyt Lahden eteläinen kehätie on mukana vuosien 2016–2022 kehittämisohjelmassa eli niin sanotussa kakkoskorissa, jonne se saatiin mukaan edellisellä eduskuntakaudella. Kehätien saaminen on tärkeä asia muun muassa liikenneturvallisuuden ja pohjavesien suojelun vinkkelistä. Olen tutustunut kehätien linjausvaihtoehtojen liikenne- ja ympäristövaikutuksiin jne., mutta tarvitsen tästä aiheesta vielä lisää tietoa.

21. Päätös toriparkin rakentamisesta pitää pyörtää
jokseenkin eri mieltä

Lahden kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa 2012 toriparkin rakentamisesta. En ole itse mikään innokas toriparkin kannattaja, mutta haluan kunnioittaa demokraattista päätöksentekoa ja asukkaiden itse valitsemien valtuutettujen valintoja.

22. Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin
jokseenkin samaa mieltä

On tärkeää, että jos ja kun kuntaliitoksia tulee, asukkaat pääsevät edelleenkin vaikuttamaan alueensa asioihin. Tästä mallista on hyviä kokemuksia länsinaapureilta.

23. Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani
täysin samaa mieltä

Lahden kaupungin strategiassa 2025 sanotaan, että yhtenä tärkeänä tavoitteena on ”ympäristökaupungin synnyttäminen”, mikä pitää sisällään mm. ”erinomaisen joukkoliikenteen”. Siihen kuuluu mielestäni olennaisena osana se, että bussilla matkustaminen on edullista, helppoa ja houkuttelevaa.

24. Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella
jokseenkin samaa mieltä

ESS uutisoi kesällä, että Lahdessa laaditaan parhaillaan kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelmaa. Siinä määritellään muun muassa pyöräilyn pääreitit, joiden kehittämiseen aletaan kiinnittää erityistä huomiota. Lahti soveltuu lyhyiden etäisyyksiensä vuoksi erinomaisesti pyöräilykaupungiksi, sillä noin 95 prosenttia kaupungin asukkaista voi polkea 30 minuutissa kotoaan torille.

Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisessa strategiassa tavoitteeksi on määritelty kävely- ja pyörämatkojen määrän lisääminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, mikä tarkoittaa vuosittain noin 300 miljoonaa uutta kävely- tai pyöräilymatkaa.

Pitää myös muistaa, että moni nykyinen pyörätie kaipaa kunnostusta ja että uusista ja jo olemassa olevista pyöräteistä ei ole iloa, jos niitä ei aurata riittävästi talvella.

25. Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.

• Asunnottomien yömaja
• Huumeruiskujen vaihtopiste
• Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
• Ongelmanuorten hoitokoti
• Päihtyneiden katkaisuasema

Asun pientaloalueella Etelä-Lahdessa, jossa on hyvät harrastemahdollisuudet. On skeittipuisto, parkour-paikka, uimahalli ja paljon muuta. Siksi naapurustoni sopisi hyvin asuinpaikaksi nuorille, jotka tarvitsevat apua elämässään. Aikuisten antaman avun lisäksi monenlainen tekeminen auttaa elämässä eteenpäin.

26. Osia Hollolasta, Orimattilasta tai Nastolasta pitää liittää Lahteen, jos kuntaliitokset naapurien kanssa eivät toteudu
 jokseenkin eri mieltä

Lahteen on sen historian aikana liitetty osia naapurikunnista. Tällaisia ovat esimerkiksi Hennala, Asemantausta, Laune, Nikkilä, Kerinkallio, Koiskala, nykyinen Renkomäen alue jne.

Osittaiset alueliitokset eivät olisi siis mikään uusi juttu, mutta kannatan ennemmin aitoja ja vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja toivon, että alueelle saadaan vahva peruskunta, joka pystyy turvaamaan asukkailleen peruspalvelut tulevaisuudessa.

Epilepsiaa sairastava parikymppinen sukulaiseni asuu pienellä paikkakunnalla. Kunta harkitsi pitkään, onko sillä varaa kustantaa hänelle epilepsialeikkaus. Sinnikkään taistelun jälkeen kunta suostui leikkaukseen. Nyt tämä nuori pystyy käymään töissä. Kunnan pitää olla mielestäni sen kokoinen, että tällaisiin koko ihmisen loppuelämän kannalta olennaisiin operaatioihin on varaa.

27. Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys
jokseenkin samaa mieltä

Asukkaiden mielipiteiden kuuleminen on tärkeää. Suomessa on jo järjestetty lukuisia paikallisia kansanäänestyksiä kuntaliitoksista.

On kuitenkin hyvä muistaa, että neuvoa-antava kansanäänestys määritellään ennen kaikkea mielipidetiedusteluksi, joka ei sido kunnanvaltuustoja eikä korvaa niiden päätöksentekoa.

28. Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen
jokseenkin eri mieltä

Äänestysikäraja on hyvä pitää nykyisellään, koska 18 vuotta on kansainvälisestikin katsottuna yleisin äänioikeusikäraja. Sen sijaan on tärkeää saada nuorille hyvä edustus valtuustoon. Nyt heitä on selvästi vähemmän valtuustossa kuin heidän osuutensa on kaikista äänestysikäisistä.

Tältä osin kaikkien politiikkaa tekevien tulee katsoa peiliin. Miten arjen tärkeistä asioista päättämisestä on onnistuttu luomaan maailman tylsin mielikuva? Miten politiikan tekemistä voitaisiin aidosti uudistaa?

29. Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.

• Karsittava palveluja
• Korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja
• Korotettava veroja
• Myytävä kunnan omaisuutta
• Kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja
• Otettava lisää velkaa

Kunnan tulot ovat pitkälti kiinni siitä, mitä alueen yrityksen pystyvät tuottamaan. Sanotaan, että pienet ja keskisuuret yritykset synnyttävät maamme uudet työpaikat. Ne ovat todella tärkeitä Lahden tulevaisuudelle.

Jos näistä listan keinoista pitää valita toinen keino, valitsen verojen korottamisen, sillä Lahden velkaantuminen kiihtyy lähivuosina. Kaupunkiin rakennetaan esimerkiksi uusia koulurakennuksia (monitoimirakennuksia) homerakennusten tilalle. Tällaiset investoinnit ovat aivan välttämättömiä, että lapset ja aikuiset pääsevät turvallisiin työskentelytiloihin.
Poikkeusolot vaativat poikkeustoimia. Siksi olisin valmis korottamaan Lahden kunnallisveroa väliaikaisesti. Vero on nyt 19,5.

Jos olisin itse saanut päättää tämän listan vaihtoehdot, toiseksi kohdaksi olisin halunnut kunnan vastuulla olevien palvelujen tehostamisen. Kilpailutus ei saisi olla kirosana, vaan sitä kannattaisi uskaltaa kokeilla tarvittaessa. Helsingissä ruoka- ja siivouspalvelut ovat olleet halvempia kilpailutettuina kuin kunnan itse tuottamina, ja laatu on ollut palvelujen käyttäjien mielestä vähintään yhtä hyvä.

30. Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa
jokseenkin eri mieltä

Keitä ovat hyvätuloiset? Jos näin päätettäisiin, se koskisi ihan tavallisia keskituloisiakin veronmaksajia, koska ylin tuloluokka tehtäisiin sellaiseksi, että se koskisi mahdollisimman suurta massaa.

31. Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa
jokseenkin eri mieltä

Kansanedustajien pitää itse osata realistisesti arvioida, miten heidän aikansa ja jaksamisensa riittää kaikkeen: paikallispolitiikkaan, valtakunnan politiikkaan sekä perheelle. Heillä on valtava määrä osaamista, josta on hyötyä myös paikallisesti. Heidän pitää saada jatkossakin itse päättää itse, miten toimivat tämän asian suhteen.

32. Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä
jokseenkin samaa mieltä

Kaupunkien hallinto-organisaatioita pidetään usein raskaina, eikä syyttä. Erilaisia päälliköitä ja hierarkian portaita on paljon. Sanomalehti Keskisuomalainen kertoi elokuussa, että Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntaliitos vain pahensi ongelmaa. Jos Lahdessa tulee kuntaliitos, ei siitä tule mitään, jos meillekin tulee vino pino apulaiskaupunginjohtajia ja päälliköitä eli entistä raskaampi hallintokoneisto.

33. Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi
jokseenkin eri mieltä

Jokaisella kaupunkilaisella tulee olla mahdollisuus lähteä ehdolle kunnallisvaaleihin ja jokaisella tulee olla mahdollisuus päästä paikallispolitiikan tärkeimmille paikoille. Kunnan omien työntekijöiden pitää olla toki tarkkana sen suhteen, missä asioissa he ovat esteellisiä osallistumaan päätöksentekoon.

34. Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?

• Leikkaan lapsilta.
• Leikkaan vanhuksilta.
• Yritän tasapuolisesti höylätä kummaltakin.
• On säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista.

Jos kyseessä olisi näin kamala joko–tai-tilanne, katsoisin tulevaisuuteen ja satsaisin lapsiin.
Lasten palveluista karsiminen vaikuttaisi haitallisesti heidän elämäänsä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Pelkästään yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Onneksi todellisuus ei ole näin mustavalkoinen kuin tässä kysymyksessä. Kummatkin ryhmät ovat erittäin tärkeitä.

35. Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?

• Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.
• Taloudellinen hyöty on arvokkaampaa, kuin historia. Tontti on saatava nykyistä hyödyllisempään käyttöön.
• On riski, että päätöksestä tulee liian hätiköity. Ehdotan päätöksen lykkäämistä tulevaisuuteen.
• Kuuntelen kuntalaisten mielipiteitä ja teen päätökseni sen perusteella.
• Historiallista arvoa ja taloudellista hyötyä ei voi vertailla keskenään. En halua ottaa kantaa puolesta enkä vastaan.

Asukkaita tulee kuunnella heitä koskevissa asioissa. Lahdessa ei ole liiaksi historiallisia rakennuksia kiitos edellisten vuosikymmenten päätösten. Historiallisten rakennusten säilyttäminen ei ole vain menoerä. Niiden olemassaolo auttaa meitä ymmärtämään kaupunkimme historiaa ja jatkuvuutta. Tällaiset rakennukset voivat olla myös houkutteleva turistikohde ja tulonlähde.

36. Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?

• Näen tällaisen hankkeen suoralta kädeltä vääränä. En voi ymmärtää pyrkimystä monimuotoisesta asuinkulttuurista.
• Mietin voisiko hanke luoda sosiaalisesti ja inhimillisesti jotakin uutta, josta voisimme oppia.
• Lähden aktiivisesti hakemaan kompromissia naulaamatta omaa kantaani kiinni.
• Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.

Ennakkoluulot vähenevät puolin ja toisin, kun olemme enemmän tekemisissä toistemme kanssa. Tein tänä syksynä elämäni ensimmäistä kertaa ryhmätöitä vanhempainillassa musliminaisten kanssa. Meillä oli hauskaa ja opin uutta itsestäni ja meistä lahtelaisista.

37. Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?

• Olen mielestäni sosiaalinen, viihdyn suurissa ryhmissä ja nautin keskipisteenä olemisesta. Olen aloitteellinen ja kerron myös avoimesti itsestäni ja ajatuksistani.
• Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.
• Rakastan nopeita päätöksiä, visioita ja suunnittelen mielelläni tulevaisuutta muiden kanssa.
• Minulla on syvää näkemystä, haluan visioida ja ajatella hiljaa ennen kuin tulen esiin ajatusteni kanssa.

Toimittajataustani takia olen oppinut ottamaan asioista selvää. Opettajataustani takia pidän ryhmätyöskentelystä. Luonteeni takia pidän visioinnista, ideoinnista ja siitä, että asiat etenevät.

38. Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?

• Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.
• Luotan siihen, että muut eivät yritä johtaa minua harhaan.
• Ahdistun, jos en hallitse suuria ja pieniä asioita.
• Pyrin olemaan moitteeton. Vaadin sitä sekä itseltäni että alaisiltani.
• Olen sitä mieltä, ettei elämää voi hallita ja on turha uhrata energiaa kaiken maailman nipottamiseen.

Luottamus on kaiken A ja O. Kun tehdään päätöksiä, pitää voida luottaa toisten ihmisten asiantuntemukseen ja siihen, että kukin puhuu totta.