Tulin lahtelaiseen kunnallispolitiikkaan ihan taviksena ilman mitään poliittista taustaa. On ollut hyvin opettavaista ja suoraan sanottuna välillä hämmentävääkin seurata, miten eri tavoin politiikkaa voidaan tehdä.

Yksi suosittu tapa on tehdä erillisistä asioista syy-seuraus-suhteita, kuten tämäniltaisessa valtuuston kokouksessa Eero Vainio (sd.) teki. Hän oli hyvin pahoillaan siitä, että koska varhaiskasvatukseen myönnetty lisäraha 550 000 euroa ohjataan yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotukseen, sen seurauksena kaupungin omia työntekijöitä ja lisäryhmiä odottaa irtisanominen. Tukea voisi hänestä suunnata myös yksityiselle perhepäivähoitajille. Nyt nämä unohdettiin, Vainio saarnasi.

Näin äkkiseltään luettuna Vainion kommentit saavat sympatiat ja jopa vihareaktion. Miten näin voidaan tehdä! Mutta kun kurkistaa väitteitä tarkemmin, tilanne näyttääkin toisenlaiselta. Ensinnäkin viime sivistyslautakunnan kokouksessa päätimme palauttaa sen pykälän takaisin valmisteluun, joka koski sitä, keille yksityisen hoidon tuen kuntalisä suunnattaisiin. Esityksessä kun puhuttiin ainoastaan yksityisistä päiväkodeista. Esitys palautettiin nimenomaan siksi, että virkamiehet tutkisivat vielä, voisiko tukea lisätä myös lahtelaisille yksityisille perhepäivähoitajille. Näin ollen tästä koko asiasta ei ole vielä päätetty.

Toiseksi Lahdessa on aina tarpeen mukaan perustettu päivähoidon lisäryhmiä. Nimensä mukaisesti niiden ei ole tarkoitus olla pysyviä ryhmiä. Lisäryhmien työntekijöillä on määräaikaiset työsopimukset ja lisäryhmien lapsille saadaan tilat jo olemassa olevista päiväkodeista. Näin paikalliset päivähoidon ammattilaiset ovat kertoneet. Juttelin tästä pitkään kaupungin varhaiskasvatuksesta vastaavan Harjun Mikan kanssa, joka sanoi, että toki keväällä vielä varmistetaan, että kaikille päivähoitoa syksyllä tarvitseville on paikka. Olen jutellut myös monen lahtelaisvanhemman kanssa, joita harmittaa lisäryhmien lopettaminen. Ymmärrän sen täysin.

Toinen tapa tehdä politiikkaa on vastakkainasettelu, joko-tai-tilanteiden luominen. Siitäkin Vainion hienosti muotoilema puheenvuoro oli oivallinen esitys. Hän ikään kuin esitti, että koska rahat menevät yksityisille, kasvottomille bisneksentekijöille, kaupungin ihanat hoitotädit saavat kenkää, vaikka lisäryhmät ja työsopimukset ovat määräaikaisia.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tulen sekä-että-ihmiseksi. Näin myös tässäkin asiassa. Tarvitsemme sekä kunnallista että yksityistä päivähoitoa, että lapsemme saavat riittävän määrän päivähoitopaikkoja ja hyvää päivähoitoa. Tällä hetkellä iso osa lahtelaislapsista eli 54 prosenttia on kunnallisessa päivähoidossa tai esiopetuksessa. Kahdeksan prosenttia lapsista on yksityisen hoidon tuella eli yksityisessä päiväkodissa tai yksityisellä perhepäivähoitajalla ja 27 prosenttia on kotihoidon tuella. Tilastojen mukaan loput 11 prosenttia hoidetaan muilla järjestelyin.

On myös hyvä muistaa, miten paljon tällä hetkellä satsataan kunnalliseen päivähoitoon. Jokainen uusi kunnallinen päiväkoti on useamman miljoonan investointi. Vuoteen 2017 mennessä meille on tulossa uudet päiväkoti-investoinnit Humpulan, Riihelän ja Sipuran (Ahtialan) päiväkodeille. Sipuran on tarkoitus valmistua 2015. Talousarviokirjamme kertoo edelleen, että Metsäkankaan nykyiseen koulurakennukseen peruskorjataan 2015 tiloja päivähoito- ja esiopetuskäyttöön Metsäkankaan päiväkodille sekä osalle Pirttiharjun päiväkotia. Riihelän uudisrakennuksen sekä Metsäkankaan nykyisen koulun tilojen käyttöönoton myötä Pirttiharjun päiväkoti jää pois käytöstä. Lisäksi Jalkarannan monitoimitalon yhteyteen 2015 tulee Jalkarannan päiväkodeille uudet tilat, samoin Liipolan monitoimitalon valmistuminen 2015 mahdollistaa Kallion ja Liipolan päiväkodeille uudet tilat.

Lahden kaupunki käyttää vuosittain 50 miljoonaa euroa varhaiskasvatuspalveluihin eli päivähoitoon. Sen lisäksi tulevat vielä erikseen päiväkoti-investoinnit. Jos meillä ei olisi yksityistä päivähoitoa, kaupungin tulisi rakentaa joka vuosi uusi päiväkoti. Olen kysynyt ja voidaan kysyä, ovatko nuo em. summat riittävästi, vaikka ne ovat paljon. Kaupungin säästöt kun osuvat myös varhaiskasvatuspalveluihin. Meidän pitää yrittää parhaamme mukaan tulla toimeen sillä rahalla, joka meille on annettu käyttöömme.

Päivähoidon yksityisen kuntalisän korottamissumma on noin 500 000 euroa. Sillä haetaan sitä, että yksityinen hoito olisi nykyistä edullisempaa perheille ja paikkoja tulisi lisää. Tämä summa ei ole järisyttävä verrattuna päivähoidon koko pottiin.

Itselleni päivähoitopalvelujen käyttäjänä on tärkeää, että lapseni päivähoitopaikka on lähellä kotiani tai sopivasti työmatkani varrella. Samaa olen kuullut muiden lahtelaisäitien ja -isien suusta. Uskon, että muillekin vanhemmille ykkösasia päivähoitopaikassa on kuitenkin se, että lapsella on hoidossa turvallinen olo, rakastavia aikuisia ympärillä, kivoja kavereita ja mukavaa, kehittävää tekemistä. Näin kokemukseni ja kuulemani mukaan voi olla sekä kunnallisessa että yksityisessä päivähoidossa. Kumpikaan hoitomuoto ei toki ole täydellinen ja kummassakin on kehitettävää. Tulevaisuudessa kaupungin ja yksityisen sektorin päivähoitoväellä voisi olla esimerkiksi nykyistä enemmän yhteiskoulutusta.

Kiitos, jos jaksoit lukea tänne asti! Voimia ja iloa arkeesi!