Viimeisen kuukauden ajan arkeni valtuutettuna on täyttänyt kaksi kirjainta: TA. Lyhenne tarkoittaa talousarviota. Saimme Lahden kaupunginjohtajan talousarvioesituksen 2014 kuukausi sitten, minkä jälkeen jokainen poliittinen ryhmä on käsitellyt sitä omissa ryhmissään. Lisäksi puolueiden neuvottelijat ovat kokoontuneet keskustelemaan säännöllisesti talousarviosta ja kaupunginhallitus on käsitellyt tällä viikolla talousarviota kolme päivää. Olen saanut itse osallistua neuvottelijoiden välisiin tapaamisiin.

Tuo lähes 300-sivuinen TA-jötikkä kertoo, mihin rahaa käytetään kaupungissamme kokonaisuudessaan. Eniten rahaa käytetään vuonna 2014 sosiaali- ja terveystoimeen (48 %) ja toiseksi eniten sivistystoimialaan (26 %), johon kuuluvat muun muassa varhaiskasvatus, peruskoulut, lukiot, kirjastot, nuorisopalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut sekä Wellamo-opisto – unohtamatta liikunta- ja kulttuuripalveluja.

Jokainen ryhmä on käynyt läpi sitä, miten pitkälle se voi hyväksyä kaupunginjohtajan talousarvioesityksen vai tarvitaanko siihen vielä muutoksia tai täsmennyksiä tekstiin tai ihan itse budjettiin eli rahasummiin.

Lahden kaupunki on muiden suurten kaupunkien tapaan säästökuurilla tulevana vuonna, koska kaupunki rakentaa paljon uutta, kuten Liipolan ja Jalkarannan monitoimitaloja (sis. koulun, päiväkodin jne.) ja samaan aikaan kaupungin tulot ovat vähentyneet esimerkiksi työttömyyden pahentumisen myötä.

Johtoajatuksena on ollut, että jos haluaa talousarviokirjaan menolisäyksiä, niiden pitäisi löytyä toimialan sisältä. Otetaan esimerkki. Kaupunginjohtajan esittämässä talousarvioesityksessä Kiveriön kirjastoa esitetään lakkautettavaksi. Tätä kautta haetaan 120 000 euron vuosisäästöjä. Jos ehdotamme Kiveriön kirjaston säilyttämistä, meidän tulee mielellään esittää, mistä tuo vastaava summa saadaan otettua sivistystoimialan sisältä eli sen omasta budjetista kirjastojen osalta.

Tätä taustaa vasten olemme soitelleet kokoomuksen valtuustoryhmässä ympäri Suomen, millaisia ratkaisuja muissa kaupungeissa on tehty lähikirjastojen säilyttämiseksi ja millaisia uusia ratkaisuja on löydetty. Jyväskylässä Kypärämäen kirjaston osalta paikallinen asukasyhdistys on ottanut vastuulleen pitää kirjastoa auki osan arkipäivistä ”valvojan” roolissa ja osan päivistä kirjasto on avoinna kirjastoalan ammattilaisten voimin tuttuun tapaan. Hämeenlinnassa Jukolan kirjastossa on kokeiltu kohta puolitoista vuotta itsepalvelumallia, jossa kirjasto on osan aikaa auki täysin sähköisesti itsepalveluna ja osan aikaa ”normaalisti” kirjastoammattilaisten voimin ja täysin palveluin.

Laitoimme tästä Jukolan kirjastomallin soveltamisesta paikalliseen Kiveriön kirjastoomme mediatiedotteen 3.11. On ollut mielenkiintoista seurata, mitä sen jälkeen on tapahtunut ja miten ehdotusta on kommentoitu – ja ovatko kommentoijat löytäneet villakoiran ytimen.

Tulevaisuuden kirjastossa on käsittääkseni edelleen kyse sekä-että-mallista, jossa tarvitaan sekä kirjastoalan taitavia ammattilaisia ja heidän tarjoamiaan palveluita että erilaisia itsepalveluja, jotka mahdollistavat esimerkiksi jopa iltakymmeneen ulottuvat aukioloajat.

Näin entisenä viestintäalan ihmisenä olen mielenkiinnolla seurannut aiheesta noussutta keskustelua. Tässä siitä muutama nosto, jos jaksat selata.

1. Ote lähettämästämme mediatiedotteesta 3.11.

… Kiveriön kirjaston lopettamisen sijaan kokoomusryhmä esittää kirjaston muuttamista itsepalvelukirjastoksi vuoden 2014 aikana, jolloin henkilöstökulut saadaan puolitettua, mutta käyttäjien palveluita ei karsita. Kirjaston aukioloajat olisivat esim. 8-22 ja osan ajasta se toimisi itsepalvelumenetelmällä, josta hyviä toimintamalleja on kopioitavissa muista suomalaisista kunnista, kuten Hämeenlinnasta Jukolan kirjastosta. Kokoomus ehdottaa, että itsepalvelumallia lisätään myös muissa Lahden lähikirjastoissa niin, että henkilöstökuluissa saadaan säästöä.

2. ESS:n pääkirjoitus 5.11.

Lahden kokoomuksen valtuustoryhmä on periaatteessa hyvällä asialla kantaessaan huolta kaupungin taloustilanteesta.

Ryhmä linjasi sunnuntaina kantaansa ensi vuoden talousarvioesitykseen. Kuten ryhmästä huomautetaan, kyseessä on kriisiaikojen esitys, sillä budjetti painuisi toistakymmentä miljoonaa euroa alijäämäiseksi ilman kaupunkikonsernin sisäistä kiinteistökauppaa.

Tässä tilanteessa on kokoomuksen mielestä välttämätöntä löytää taloudellisesti kestäviä ratkaisuja siten, että samaan aikaan huolehditaan tietyistä palveluverkkoon ja kuntalaisten elinvoimaan liittyvistä seikoista.

Linjaus on kaikessa ympäripyöreydessäänkin kannatettava. Kaupungin on tarkasteltava kriittisesti toimintojaan ja tuotettava palvelunsa totuttua tehokkaammin. Itseään ei kuitenkaan kannata säästää kuoliaaksi. Vaikka talous on tiukalla, on uskallettava panostaa myös tulevaisuuteen eikä ainoastaan kaikkein välttämättömimpiin peruspalveluihin.

Yksi linjausten yksityiskohdista panee valitettavasti epäilemään, ettei kokoomuksessa olla täysin perillä siitä, millaisia palveluja kaupunki nykyään asukkailleen tarjoaa. Ryhmä ehdottaa, että lakkautusuhan alainen Kiveriön kirjasto muutetaan itsepalvelukirjastoksi henkilöstökulujen vähentämiseksi. Samasta syystä itsepalvelumallia halutaan lisätä myös muissa lähikirjastoissa.

Kokoomukselta on ilmeisesti jäänyt havaitsematta, että kaikissa Lahden kirjastoissa on jo ajat sitten siirrytty itsepalveluun niin kirjojen lainaamisessa kuin palauttamisessa. Automaatit hoitavat jo sitä, mihin ennen tarvittiin henkilökuntaa.

Täysin ilman henkilökuntaa kirjastoja tuskin kuitenkaan voidaan pyörittää edes kokoomuslaisessa ihannemaailmassa. Työntekijöiden läsnäolo lienee jatkossakin välttämätöntä yksin sen varmistamiseksi, etteivät asiakkaat tyhjennä kirjahyllyjä ohi automaattien ilman lupaa.

3. Lähikirjastojen puolesta ry:n tiedote: Kirjastojen itsepalvelumalli syytä selvittää 5.11.

Lahden lähikirjastojen tulevaisuus on vaakalaudalla. Säästöjä kaivataan, mutta kaupunkilaisten tärkeinä pitämät lähikirjastot halutaan säilyttää. Se oli yksi lahtelaisten tärkeimmistä toiveista viime kuntavaaleissa.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää uutena vaihtoehtona itsepalvelumallia, jossa lähikirjasto voisi olla auki osan päivästä ilman henkilökuntaa. Mallista on saatu positiivisia kokemuksia muissa kunnissa. Laajan aukiolon tarjoava malli, jossa sisään pääsee kirjastokortilla aamusta iltaan, on selvittämisen arvoinen. Esimerkiksi hämeenlinnalaisessa Jukolan kirjastossa henkilökunta palvelee asiakkaita seitsemän tuntia päivässä, mutta kirjasto on auki 14 tuntia, myös viikonloppuisin. Sähköinen kulunvalvonta mahdollistaa kirjastotilan tehokäytön, ja kirjastotila voi olla monipuolisesti alueen asukkaiden käytössä. Esimerkiksi erilaiset kerhot voivat kokoontua kirjaston tiloissa laajemmin kuin nykymallissa ja sähköisesti valvottujen kirjastotilojen käyttöön voi kytkeä myös monenlaista vapaaehtoistoimintaa.

Kiveriön kirjasto on ollut pitkään vajaakäytössä niukkojen aukioloaikojen vuoksi. Se on auki vain 6-7 tuntia päivässä ja vain arkipäivisin. Vaikka ohjattua toimintaa koululaisille ja päiväkotiryhmille on myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, suurimman osan vuorokaudesta kirjasto ei ole kaupunkilaisten käytössä. Kiveriön kirjasto olisikin erittäin hyvä kohde, jossa laajennettua aukioloa voisi testata sähköisen kulunvalvonnan avulla. Kokemusten mukaan samaa käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin lähikirjastoihin.

Lähikirjastojen puolesta ry esittää, että Kiveriön kirjasto säilytetään ja ensi vuoden aikana selvitetään mahdollisuudet muuntaa se laajan aukiolon itsepalvelukirjastoksi. Samalla tulee laatia kattava tutkimus Lahden kirjastojen kehittämisvaihtoehdoista sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta.

Kirjastojen valtakunnallinen rahoitusmalli saattaa muuttua radikaalisti ensi vuonna. Suunnitelmissa on lakkauttaa kokonaan harkinnanvarainen apu, jolla on avustettu kirjastojen peruskorjausta ja uudisrakentamista sekä kirjastoautojen hankintaa. Mikäli näin tapahtuu, Lahti ei tule saamaan ensi vuonna rahoitusta kirjastoon liittyville remonteilleen. Näin epävarmassa tilanteessa ei ole syytä ryhtyä karsimaan nykyistä kirjastoverkkoa.

4. Jonkinmoinen vastineemme pääkirjoitukseen 8.11.

Kirjastojen itsepalvelua kehitetään kovaa vauhtia

ESS:n pääkirjoituksessa 5.11. kerrottiin, että kirjastojen itsepalvelu on jo täällä. Lahden Kokoomus sanoisi, että kirjastojen itsepalvelumallit eivät ole vielä valmiita tai kiveen kirjattuja, vaan niitä kehitetään parhaillaan koko Suomessa.

Lahden Kokoomus esitti mediatiedotteessaan 3.11., että Kiveriön kirjaston lopettamisen sijaan kirjasto muutettaisiin itsepalvelukirjastoksi vuoden 2014 aikana, jolloin henkilöstökulut saadaan puolitettua, mutta käyttäjien palveluita ei karsita. Kirjaston aukioloajat olisivat esimerkiksi jopa aamukahdeksasta iltakymmeneen ja kirjasto toimisi osan ajasta itsepalvelumenetelmällä, siis osan ajasta.

Itsepalvelukirjastoista on hyviä kokemuksia ympäri Suomen, kuten Hämeenlinnasta, Vantaalta, Kotkasta ja Mynämäeltä. Ruotsissa ja Tanskassa itsepalvelukirjastoja on jo satoja.

Hämeenlinnassa Jukolan itsepalvelukirjasto on ollut käytössä huhtikuusta 2012 lähtien ja kirjastotoimen mukaan kokemukset ovat hyvät. Kirjasto voidaan pitää alueen asukkaiden käytössä jopa aamukahdeksasta iltakymmeneen eli yhteensä 40 tuntia pidempään viikossa kuin aikaisemmin.

Kirjastotoimen johtajan mukaan häiriöitä ei ole ollut vaan ihmiset osaavat käyttäytyä silloinkin, kun kirjaston henkilöstöä ei ole paikalla. Hämeenlinnassa tällaista itsepalvelumallia, jossa kirjaston henkilöstö palvelee asiakkaita osan aikaa ja osan aikaa kirjasto palvelee asiakkaita täysin itsepalveluperiaatteella, ollaan soveltamassa myös kesäajaksi Hämeenlinnan mökkikuntiin, kuten Hauhoon ja Lammille.

Miten itsepalvelukirjasto sitten oikein toimii käytännössä? Hämeenlinnassa Jukolan kirjastossa kirjastokortti toimii samalla kulunvalvontakorttina, jolla asiakas pääsee sisälle kirjastoon. Tämän lisäksi kirjastossa on valvontakamerat ja itsepalveluautomaatit, joilla voi palauttaa ja lainata kirjoja.

Vantaalla Kartanonkosken kirjasto on laajentanut aukioloaikojaan iltamyöhään asti. Virkailijat ovat edelleen paikalla kirjastossa päiväsaikaan, mutta iltaisin ja viikonloppuisin asiointi tapahtuu sähköisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain harkinnanvaraista kehittämisrahaa kirjastojen kehittämiseen, kuten kirjastokonseptien uusimiseen. Hämeenlinnan Jukolan kirjasto sai tästä rahasta merkittävän summan oman tilakonseptinsa muuttamiseen.

Meidän lahtelaisten tulisi olla skarppeina tässä kehityksessä. Lahden Kokoomus haluaakin haastaa lahtelaiset kirjastojen käyttäjät ja kirjastojen ammattilaiset miettimään, millainen Kiveriön kirjaston itsepalvelumalli voisi olla, jossa on tarjolla edelleen myös kirjastoammattilaisten palveluja? Entä millaisia uudenlaisia, alueen asukkaita palvelevia itsepalvelukirjastomalleja voimme olla luomassa Jalkarannan ja Liipolan uusien monitoimitalojen yhteyteen?

***

Koko talousarviota 2014 käsitellään valtuustossa 25.11. ja sitä ennen vielä koko samaisen päivän valtuutettujen voimin. Sitä ennen on luvassa neuvottelijoiden kokoontumisia ja kaupunginhallituksen talousarviokäsittely jatkuu ensi viikolla. Prosessi ei ole suosikkisanojani, mutta tämä ensimmäinen ”talousarvioprosessi” on ollut hyvin opettavainen ja mielenkiintoinen. Toivottavasti tämä kirjoitukseni avasi pienen väläyksen tästä kaikesta.