Suomen talouden pitkä pysähdys näkyy myös kunnissa

Suomen Yrittäjien pääekonomisti, johtaja Päivi Puontin puheenvuoro muistutti siitä, että Suomen talouskasvu on jäänyt jälkeen verrokkimaista jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Finanssikriisin jälkeen moni maa toipui – Suomi ei samalla tavalla.

Samaan aikaan julkiset menot ovat kasvaneet, väestö ikääntyy nopeasti ja velkaantuminen on kiihtynyt. Tämä näkyy väistämättä myös kuntien arjessa: odotukset kasvavat samaan aikaan, kun taloudellinen liikkumavara pienenee. Kuntatalous elää nyt vaikeaa aikaa, eikä Lahti ole tästä irrallaan.

Lahdessa näkyy kuitenkin kasvun merkkejä

Vaikeasta tilanteesta huolimatta Lahdessa on paljon sellaista, mistä kannattaa puhua enemmän.

Lahti on muuttovoittokaupunki. Korkeakoulutoiminta vahvistuu, tutkimus- ja yritysyhteistyö kasvaa ja uusia investointeja syntyy. Fazerin, Day Onen, Wipakin ja Ikean kaltaiset toimijat kertovat siitä, että Lahtea pidetään kiinnostavana paikkana investoinneille.

Erityisen vahvana seminaarissa nousi esiin korkeakoulukaupungin rakentaminen. Ajatus “koko kaupungin kampuksesta” keskustassa on kiinnostava: miten luomme ympäristön, jossa opiskelijat, yritykset, tutkimus, tapahtumat, liikunta, kulttuuri ja kaupunkielämä kohtaavat aidosti? Ideat syntyvät siellä, missä ihmiset kohtaavat.

Työllisyys ratkaisee paljon

Kasvun rinnalla tarvitaan realismia. Lahden korkea työttömyys on edelleen yksi kaupungin vaikeimmista ongelmista. Työllisyyttä ei paranneta ilman työpaikkoja, eikä kaupungin taloutta tasapainoteta ilman vahvempaa elinvoimaa.

Erityisen huolestuttavaa on nuorten tilanne. Siksi koulutuksesta puhuttaessa on tärkeää muistaa myös toinen aste ja ammatillisen koulutuksen, kuten Koulutuskeskus Salpauksen, suuri merkitys Lahdessa.

Lahden seuraava kysymys on maine

Seminaarin jälkeen mieleeni jäi seuraava ajatus: Lahden maine ei ehkä tällä hetkellä täysin vastaa Lahden todellisuutta. Kaupungissa tapahtuu tällä hetkellä paljon hyvää. Ehkä seuraava iso kysymys onkin tämä: Miten kerromme Lahden tarinan niin, että se vastaa paremmin sitä hyvää kehitystä, jota täällä jo tapahtuu?

Helena Salakka

Artikkeli Realismia ja optimismia valtuustoseminaarissa julkaistiin ensimmäisen kerran Helena Salakka.

Tapasimme viranhaltijoita, poliitikkoja ja toimittajia. Samana päivänä, kun ojensimme adressin silloiselle Lahden kaupunginhallitukselle, saimme kuulla, että sädesieninen koulu laitetaan matalaksi ja oppilaat pääsevät evakkoon.

Olimme voimaantuneita tästä. Minussa syntyi halu päästä vaikuttamaan siihen, että Lahdessa muutkin sisäilmaongelmaiset koulut ja päiväkodit saadaan kuntoon. Kävin läpi kaikki puolueet ja mietin, minkä puolueen kautta pääsisin vaikuttamaan. Lahdessa suurimmat puolueet olivat SDP ja kokoomus. Jyrki Kataisen luotsaama kokoomus puhutteli minua vastuunkannon teemalla, enkä uskonut siihen, että maailma pelastuu ainaisella verojen korottamisella.

Lähdin ehdolle vuoden 2012 kuntavaaleissa, pääsin läpi ja minusta tuli yksi Lahden kaupunginvaltuutetuista. Minut nimitettiin sivistyslautakunnan varapuheenjohtajaksi. Sain uutena tulokkaana heti vastuuta, mistä olen edelleen kiitollinen.

Lahden Kokoomuksen valtuustoryhmässä olen uskaltanut aina avata suuni. Minun ei ole tarvinnut harrastaa itsesensuuria. Meillä on ollut vapaus keskustella ja vapaus äänestää valtuuston kokouksissa, kuten jokainen haluaa. Kunnallisjärjestö ei ole sanellut meille, mitä nappia meidän tulisi painaa kokouksissa toisin kuin joissain muissa puolueissa.

Kokoomus on kokoelma erilaisia ihmisiä. Näin meistä sanotaan ja tätä olen aina välillä itsellekin sanonut. Mutta jokin on muuttunut nyt tämän hallituskauden aikana. Ennen minua ei ole hävettänyt olla kokoomuslainen. Nyt on aina välillä ollut näin. Olen pohtinut, minkä verran tämä johtuu kokoomuksesta itsestään ja minkä verran hallitustaipaleesta perussuomalaisten kanssa.

Olen myös välillä pohtinut, onko kokoomus enää oma puolueeni. Moni nainen on pohtinut samaa. Helsingin Sanomat uutisoi 9.5., että naiset katoavat kokoomuksesta. Uutissuomalaisen tilaaman tutkimuksen perusteella kokoomuksen kannattajista naisia on enää 34 prosenttia. Vielä vuonna 2019 luku oli 12 prosenttiyksikköä korkeampi. Kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskisen mukaan taloudenhoito ja suurvaltapolitiikka jättävät keskustelussa jalkoihinsa ilmastonmuutoksen torjumisen, koulutuksen ja sivistyksen.

Olen päättänyt, että en aio lähteä ja luovuttaa. Asioihin pystyy vaikuttamaan paremmin pelikentältä kuin katsomosta.

Tiedän, että meitä on kokoomuksessa edelleen iso joukko sivistysporvareita. Meille sivistys, kulttuuri, nuorten syrjäytymisen estäminen tai ilmastonmuutoksen hillintä eivät ole vain vaaliteemoja vaan yritämme vaikuttaa näihin tavallisessa arjessamme vanhempina, työntekijöinä, järjestöaktiiveina ja paikallispoliitikkoina.

Mutta olemme olleet liian hiljaa ja antaneet muutamien viedä liiaksi palloa. Olemme luottaneet, että erotuomari viheltää pelin poikki, jos se menee liian rumaksi.

Meillä jokaisella sivistysporvarilla on nyt vastuu avata suunsa eikä olla enää hiljaa. Me emme ole kuolleet sukupuuttoon, vaikka mediassa voisi välillä näyttää siltä. Meitä on edelleen paljon. Me olemme ihan tavallisia äitejä, isiä, nuoria, opiskelijoita, aikuisia ja eläkeläisiä. Meitä jokaista tarvitaan nyt pelikentällä eikä katsomossa.

Helena Salakka

Kirjoittaja on lahtelainen kaupunginvaltuutettu (KOK), Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen hallituksen pj, opinto-ohjaaja, työmatkapyöräilijä ja ihan tavallinen äiti

HS:n koko artikkeli: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011950368.html 

Artikkeli Kokoomuksella on naisongelma – ja se on minunkin aiheuttamani julkaistiin ensimmäisen kerran Helena Salakka.

Hesarikin nimittäin teki niin 22.4. jutussaan https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011955740.html, kun se otsikoi näyttävästi:

Helsinkiläiset rynnivät Lahteen teatteriin, mutta lahtelaiset itse jäävät kotiin: Miksi?

Ingressissä on vielä: Lahden kaupunginvaltuusto on tyytymätön teatterinjohtaja Lauri Maijalaan. Helsinkiläiset teatterinystävät hän on kuitenkin saanut hyppäämään junaan.

Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Tommi Berg kirjoitti tuoreeltaan 8.4. heti valtuuston tiedostustilaisuuden jälkeen jutun https://www.ess.fi/paikalliset/9361651, jonka otsikkona oli:

”Pahoittelen, jos olen pettänyt luottamuksen” – Lauri Maijala puolusti Lahden teatterin linjaa valtuutettujen edessä

Otsikkoa tarkennettiin vielä jutun ingressissä: Kulttuuripoliittinen keskustelu yltyi Lahden valtuuston kyselytunnilla suorasukaiseksi, kun kaupunginteatterin taiteellinen linja, heikko tulokehitys ja tavoitteesta jääneet katsojamäärät nousivat puheenaiheeksi.

Kohuun tarvitaan vain pari puheenvuoroa 

Nykyisin teatterikohun saa näemmä synnytettyä, kun muutama kaupunginvaltuutettu 59:stä valtuutetusta kertoo kriittisiä näkemyksiään keskustelun aikana, joka kestää muutaman minuutin.

Meillä oli 8.4. Lahden kaupunginvaltuuston info, jossa yhtenä esiteltävänä asiana oli teatteriselvitys. Selvityksen esittelylle ja keskustelulle oli varattu yhteensä 20 minuuttia aikaa.

Kaupunkikulttuurijohtaja Henna Eskonsipo-Bradshaw esitteli ensin teatteriselvityksen keskeisiä tuloksia, minkä jälkeen valtuutetuilla oli mahdollisuus esittää muutamia kysymyksiä.

Muutamassa puheenvuorossa peräänkuulutettiin taloutta ja nostettiin huoli ohjelmistovalinnoista. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Francis McCarron piti aikataulusta huolta ja siirryimme pian näiden kysymysten jälkeen seuraavaan aiheeseen eli tulevan kaupunginvaltuuston lista-asioihin.

Jos siis pari valtuutettua esittää kriittisiä kysymyksiä, ei se ihan vielä kerro siitä, että koko Lahden kaupunginvaltuusto olisi tyytymätön Maijalaan. Eikä tulisi myöskään yleistää, että lahtelaiset jäävät kotiin, tuhahti paljon teatterissa käyvä ystäväni, joka antoi Hesarille kipakkaa palautetta otsikoinnistaan.

Kaupunginjohtajakin kirjoitti blogiinsa

Tuoreimpana Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen puolusti Lahden kaupunginteatteria 28.4. julkaistussa blogissaan https://www.lahti.fi/blogi/blogi-kun-teatteri-herattaa-keskustelua-se-on-elossa/

Mistä tässä kaikessa lopulta on kyse? Klikkiotsikoista, epäonnistuneesta journalismista – vai  taidokkaasta viestinnästä ja keskustelun herättämisestä? Kiitos ”teatterikohun” Lahden kaupunginteatteri on ollut ihmisten huulilla Helsinkiä myöten viimeiset kolme viikkoa.

En ihmettelisin yhtään, jos Lahden kaupunginteatterin johtaja Maijala, Lahden kaupunginjohtaja Kyynäräinen ja Lahden viestintäjohtaja Veera Hämäläinen hihittelisivät jossain kolmestaan. Me teimme sen! Kaikkialla puhutaan Lahden kaupunginteatterista! Ehkä ESSn toimittaja Tommi Berg ja myös HS:n toimittaja Laura Kytölä ovat mukana kilistelemässä.

Odotan innolla, miten teatterikohun seuraava näytös etenee. Sitä odotellessa suosittelen jokaista käymään Lahden kaupunginteatterin esityksissä testaamassa, mitä mieltä on itse niistä.

Kirjoittaja Helena Salakka on lahtelainen kaupunginvaltuutettu ja elinvoiman ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsen, joka on viimeksi vaikuttunut Haapajärven Elviksestä. Salakka on myös entinen toimittaja, joka tunnustaa itsekin käyttäneensä klikkiotsikoita kolumneissaan.

Ps. Kuva on Haapajärven Elviksen kiitoksista. Maijalan ohjaama esitys nähdään syksyllä Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensimmäisenä Lahden kaupunginteatterin ohjelmistosta siirtyvänä tuotantona.

Artikkeli Kaikki vihaavat teatteria Lahdessa! julkaistiin ensimmäisen kerran Helena Salakka.